Norjan merikalastuksesta usein kysyttyä




-Merellä kalastettaessa (rannalta tai veneestä) ei tarvita lupia kun kalastus tapahtuu vapavälinein tai siimalla.

-No ei. Lohiloinen ei leviä suolavedessä.

-Periaatteessa kaikki merikalat ovat syötäviä. Simput kannattaa kuitenkin paiskoa takaisin. Eli: yleisimmät (turska, sei, puna-ahven, kissakala, keila, kolja, molva, pallas) voi huoleti popsia

-Jos tuot kalaa Suomeen niin periaate on tullissa se, että yksityiskäyttöön tuleva kala on ok, mutta jos alat pakettiautollista kuskaamaan niin saattaa olla selityksen paikka jos tulli pysäyttää. Kylmälaukullisesta eivät varmasti välitä.

-Aivan samoin kuin mikä tahansa kala. Merikala ei säily kovin kauaa, joten älä haudo saalistasi tuntikausia veneessä saatika rannalla. Haju kyllä kertoo koska homma on menetetty!

-Kalan koko saattaa olla suuri eli vehkeet sen mukaan. Katso vinkkejä sivuiltamme, "ottipelit". Neuvoa saat varmasti myös kalastusvälineliikkeistä, jos tavaraa ei ole hyllyssä niin tilaamallahan sitä saa. Heittäessä viehepainot ovat 40-100 gr välillä ja pilkkiessä 200-500 gr välillä. Noilla tiedoilla kalastusvälineliikkeen mies varmasti osaa tarjota sopivat kamppeet.

-Tottakai saa. Liki joka kylässä on veneramppeja ja on kohteliasta kysyä esim. kylän kaupasta saako ramppia käyttää. Ramppeja on lisäksi siellä täällä teiden varsilla. Kannattaa kuitenkin miettiä ennen reissua tuleeko edullisemmaksi vuokrata vene paikan päältä.

-Paljon. Vuorovesi kannattaa huomioida, vedenpinnan vaihtelu saattaa olla toista metriä. Vahinkoja voikin sattua omalla veneellä rantaan ajettaessa. Varovaisuutta ja maalaisjärkeä mukaan. Lisäksi vuorovesivirrat vaikuttavat merellä ollessa, saattavat kuljettaa hetkessä pitkiäkin matkoja.

-Hyviä paikkoja ovat jyrkät rannat. Tällöin myös pohja laskee jyrkästi. Vieheet eivät ole jatkuvasti tarttumassa pohjaa ja jyrkemmiltä rannoilta on paremmat mahdollisuudet isompaan kalaan.

-Jos ottipaikat eivät ole tiedossa, niitä kannattaa kysellä paikallisilta. Kartta jossa näkyy edes auttavasti syvyyskäyriä helpottaa paikkojen hakua. Äkisti kohoavat matalikot, jyrkän reunat, pakat... Siinä potentiaalisia ottipaikkoja.

-Etenkin rannalta heiteltäessä kato saattaa olla kova. Leväpöheiköt (jonne turska kernaasti sukeltaa vieheen kanssa) ja kivikot verottavat uistinpakkia. Stingsildoja ja muitakin heittopelejä saa lähes joka ruokakaupasta ja huoltoasemalta. Koukkuja kannattaa ottaa mukaan läjä, stingsildojen omat koukut ovat aika onnettomia ja pehmeitä. Vähänkin isommissa kylissä on lisäksi usein urheiluvälineliike tai liike joka myy veneilytarvikkeita. Eli sinne vaan shoppailemaan.

-No, ehkä keskimäärin hieman kalliimpaa kuin kotosuomessa. Bensa on about samoissa hinnoissa, ruoka samoin, keskiolut on kalliinlaista, savukkeet maksavat älyttömästi ja niin edelleen. Eli ei se nyt niin kallis maa ole. Paitsi jos menee ravintolaan syömään ja juo pari tuoppia ja jälkiruokakonjakin. Sit maksaa nimittäin aika lailla!

-Jokamiehenoikeudet ovat aika lailla samat kuin Suomessa. Eli: älä telttaile julkisilla venerannoilla, asutuksen lähistöllä jne.. Muutoin telttailu on ihan ok. Paikkojakin löytyy kohtalaisesti kun viitsii vähän katsella tarkemmin autoillessa.

-Jos siitä ei ole haittaa kenellekkään niin toki. Eli jos taloja ei ole lähettyvillä niin miksei. Vinkki: kannattaa ottaa pieni säkillinen polttopuita peräkonttiin jos aiot tulistella. Polttopuut ovat lähinnä ajopuita eli savua paljon ja liekkiä vähän. Norjalaiset itse kantavat grillihiiliä ja pallogrillejä rantaan.

No, jos samalla rannalla leireilee MC Helvetti tai vastaava niin ehkä ei. Muutoin Norjassa telttailessamme olemme saaneet olla rauhassa


Tässäpä näitä useimmiten kysyttyjä. Lisää vastauksia (vähemmän kalastuspainoitteisia) löydät myös TÄÄLTÄ

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Nou hätä, pistä sähköpostia meille niin vastaamme info@tyrskyturska.net
 
     
  © Copyright 2001-2006 Tyrskyturska