1.7. - 2.7.

Taas tuli kesä ja aika lähteä reissuun. Kesää tosin on odoteltu jo puolisen vuotta, eli oli jo aikakin! Otimme pienen varaslähdön, Senjan majoitus oli varattu 2.7. alkaen, mutta lähdimme edellisenä päivänä koska halusimme piipahtaa Andörjassa ja Rollassa katsomassa mahdollisia rannaltaheittopaikkoja.
Parhaat paikat noin äkkiseltään olivat sitten Andörjan sillan kupeessa. Illan kalastuksen tulos oli läjä pikkuseitä ja yksi ehkä kahden kilon turska. Rollasta emme löytäneet kohtuullista rannaltakalastuspaikkaa, tosin emme siellä viipyneetkään kuin ehkä puolitoista tuntia.

Nukkumattoman yön jälkeen hurautimme Senjaan, tie pieneni pienenemistään ja välillä ajoimme tuntureilla hankien keskellä. Lopulta tunturien välistä näkyi jäämeri ja Flakstadvagin kylä löytyi!
Pääsimme nukkumaan muutamaksi tunniksi ennen kalalle lähtöä... Paikka vaikuttaa mukavalta ja vene on erittäin asiallinen nelitahtikoneeella.

Paikan isäntä neuvoi kalapaikat ja antoi loistavan kartan jossa oli GPS-koordinaatit valmiina. Pääsaalis on pallas, ja sille neuvottiin syötiksi n. puolen kilon seitä, isoja koukkuja ja lyijypainoja. Näin tehtiin, mutta kalaa ei tullut ylös asti. Saalis oli jokunen turska, kosolti pikkuseitä (syöttejä kalastettaessa). Tärppejä oli päivän aikana viitisen kappaletta, mutta ylös eivät tulleet.
Muuan erikoinen tapaus: yksi kalastuspaikoista oli pakka jossa on matalimmillaan n. 10 metriä vettä. Lilluimme sen päällä tyynessä vedessä, ja vesi on niin kirkasta, että pohja näkyi. Pohjaa vasten näkyi selvästi mahdottoman iso turska tai sei muiden pienempien kalojen joukossa joka ui vilkaisemassa syöttejämme ja jatkoi matkaa... Pituutta oli kalalla metrin tuolla puolen. Taisi lyödä sydän tyhjää kumpaisellakin... No, pannulle ei tuotu mitään. Mutta annas olla ko huomenna päästään kalaan!

3.7. 2005, Senja, Flakstadvåg

Kalaan lähdettiin palttiarallaa kolmen aikaan, uni maistui eli TT heräsi tuossa puoli kahden aikaan. Oliko syy univelan vai Tapion, jonka kanssa seurusteltiin aamuyhteen, mene ja tiedä. No, lähdettiin kokeilemaan uusia paikkoja. Matkan varrella kopaisimme huvin vuoksi, tuloksena oli 4,6 kilon keila. Taitavat seurata meitä minne menemmekään...
Keilan hyväkkäitä tuli muuten päivän mittaan useampikin, mutta pienempiä. Kalastimme kartalle merkittyjä pakkoja, saaliina oli seitä syötiksi ja joku hassu turska. Päivän mittaan kävimme usealla pakalla mutta pallakset antavat vieläkin odottaa. Loppuillasta yhdellä pakalla sitten narahti... Veneeseen nousi kuitenkin n.30 metrin syvyydestä pilkkiin napsahtanut palttiarallaa kolmen kilon sei. Eipä sitten muuta ko kalanperkaukseen.
Seit leivitettiin korppujauhoilla ja paisteltiin varovaisesti, hyvvää tuli. Keila vetäistiin fileiksi ja lihamyllystä läpi, kylkiäisenä noin 100gr. savustettua possunkylkeä. Ja taas tuli hyvvää! Keilapihvejä tuli sen verran että eväiksi vedetään kalaburgereita huomenna...

4.7. 2005, Senja Flakstadvåg

Kalaan lähdettiin noin yhden aikaan iltapäivällä. Meri oli tyyni ja keli aivan uskomattoman hieno mutta todella kuuma. Niinpä kelluntahaalarin sisäpuolella olikin epämiellyttävän trooppinen ilmasto eli TT meinasi sulaa käsiin. Kävimme uusilla pakoilla, katselimme rohevaa seiden pintasyöntiä suoraan kohdalta (video tästä myöhemmin) ja revimme kalaa kaksin käsin. Etenkin... Keiloja. Puuuh.
No, tuli toki jokunen turskanlunttikin ja muutama asiallinen lyyraturska, suurin 5,6 kiloa. Se päätyi fileiksi jääkaappiin, saas nähdä onko hyvää? (No on tietenkin!) Huomenna huoltopäivä, kalaan vasta illalla...

5.7. 2005 Senja, Flakstadvåg

Keli jatkuu edelleen todella kauniina, tyynenä, aurinkoisena ja lämpimänä. Kalaan ei ole asiaa päivällä, liian kuuma. Niinpä olemme pyytäneet yöllä ja nukkuneet pitkään aamulla. Yöllä kalastimme matalikkojen reunoja pallaksen toivossa, mutta saaliina oli lähinnä keilaa ja jokunen turska.
Jossain vaiheessa löytyi sitten noin 120 metrin syvyydestä nasakoita puna-ahvenia kokoluokkaa 1–1,2 kiloa. Kiskoimme affenia kymmenkunta kunnes Kaitsulla pamahti vähän isompi puna-ahven. Eli turska, painoa hulppeat 11,1 kiloa eli kympin raja räsähti rikki! Pallas antaa edelleen odottaa itseään...

6.7. 2005 Senja, Flakstadvåg

Kuuma keli jatkuu. Päivä meni rennosti autoa pestessä, pyykätessä ja puna-ahvenia savustellessa. Illalla lähdimme kokeilemaan tuuriamme kissakalan kanssa. Tulos: Kaitsu punnersi ylös 6,9 kilon ruorihampaan. Itse karkuuttelin kolme kissaa liian suurella tuna-circle koukulla, jota käytellään Alaskassa suuren pallaksen pyyntiin. Prkle.
Koukun vaihdon jälkeen alkoi sitten tulla tietenkin keilaa. Ajoimme yön aikana monta matalikkoa ja syvän reunaa mutta laihoin tuloksin: keilaa keilaa keilaa...

7.7. 2005 Senja, Flakstadvåg

Viimeinen päivä Senjalla käynnissä. Iltapäivällä pakataan auto huomista starttia varten ja yöksi kalaan. Tuuli on hieman virinnyt mutta vieläkin on kuuma ja aurinkoinen keli. Pitäisi kokata kissakalapastaakin...
Kalareissun tulos: ei mitään mainittavaa saalista.

8.7. -9.7. 2005 Söröya, Bårvik hytteutleie

Sumuisen lauttamatkan jälkeen Söröyalle lähdimme kalaan heräiltyämme. Päivän saaliina oli puolenkymmentä kissakalaa, yksi molva, turskaa ja joku pikkusei. Mikä parasta: ei juuri yhtään keilaa! Saari on todella komea ja karu, maisema muistuttaa lähinnä tunturiylänköä. Kalapaikat ovat lähellä, vain noin 2-6 kilometrin etäisyydellä.
Mökki jossa asumme on aivan ehdotonta A-luokkaa koskapa pihalla on puulämmiteinen sauna! Veneenä on Big Buster 60hv nelitahtikoneella. Kyllä lähtee! Kuitenkin saaren bensan hinnoilla (12,58 NOK per litra = 1,625 euroa per litra) kaasukäsi on aika varovainen.

9.7. - 10.7. 2005 Söröya, Bårvik hytteutleie

Käväisimme ulkona vetämässä lähinnä tyhjää ja tuulen kääntyessä ristiaallokko äityi niin pahaksi, että katsoimme parhaaksi pomppia aallon laidalta toiselle kohti satamaa. Ei mainittavaa saalista.
10.7. meni maisemia katsellessa, kävimme Sörväerissä katsomassa venäläistä sotalaivan raatoa joka on ajautunut rantaan. Tarina menee näin: alus on ollut hinauksessa kohti Intiaa romutukseen ja myrskyssä venäläisten hinausvaijerit olivat napsahtaneet poikki. Aamulla oli sitten Sörväerin kyläläisillä ihmettelemistä kun katsoivat lahdelle...
Kävimme myös katsomassa Kvithellhula - nimistä luolaa jossa 35 ihmistä oli ollut evakossa kolme kuukautta toisen maailmansodan aikaan.

11.7. Söröya, Bårvik hytteutleie

Kalaan aamusta bensa-aseman kautta. Melko kallista. Syöttikaloja pilkkiessä tuli kohtuuhauskan kokoinen kolja ja pari turskaa. Vaikea saada pieniä kaloja täältä, näemmä. Päivä oli komea, tuuli juurikin sopiva. Veneeseen nousi kissakalaa tasaiseen tahtiin ja noin yhden aikaan iltapäivällä Kaitsulla junksahti. Hetken pumppailun jälkeen pinnalle pullahti kala, josta saari ehkä parhaiten tunnetaan. Iso turska. Painoa oli tasan 16 kiloa.
Päivä jatkui kissakalaa nostellen, itse koetin epätoivon vimmalla naarata isoa turskaa vaan eipä olleet suurisuut otillaan. Kelpo päivä, pakastimeen tuli täytettä!

12.7. 2005 Söröya, Bårvik hytteutleie

Päivällä tuuli taasen sen verran ettei ulos ollut asiaa. Kuvailimme videolle mainikeja, katselimme dvd-leffoja ja liki puolenyön aikaan keli selkeni ja pääsimme ulos. Saaliissa ei ollut kehumista, jokunen turska ja siinä se.
Koimme kunnon mainingit (n.3 metriä korkeat) ja saimme yhden kelan rikki...

13.7. 2005 Söröya - Alta - Talvik

Ajelimme Talvikia kohti ja jatkoimme samantien Altaan, jossa kävimme ostelemassa mm. kalastusaiheisia kirjoja, koukkuja ja muuta kalastussälää. Paras valikoima on keskustassa, vanhassa ostoskeskuksessa. Rakennuksessa on kirjakauppa, ruokakauppa ja rautakauppa, josta löytyy aika hyvä valikoima merikalastusromppeita. Kohtuuhintaan, paitsi kelat ja vavat. Päivä oli tasaisen sateinen.

14.7. 2005 Talvik

Sivuiltamme tuttu Pekka Rekola oli samoilla seuduilla ja lähti kanssamme muutaman tunnin sessiolle. Tulos: seitä, turskaa, keilaa. Pekka otti kotiin viemisiksi neljän sein fileet. Seit olivat parin kolmen kilon luokkaa eli ei mitään jättiläisiä mutta sopivan pannukarheita.

Talvik on täynnä suomalaisporukkaa, jotka ovat löytäneet tiensä tänne sivuiltamme. Mukavaa sakkia!
Illalla kävimme kopaisemassa vanhoja tuttuja kissapakkoja, tuloksena kolme mojovaa kissaa 2-3 kiloa

15.7. 2005 Talvik

Lähdimme kalaan alkuillasta, keli oli kohtalaisen tuulinen. Tähtäimessä oli puna-ahven, mutta ottipaikkaa ei voinut löytyä kun tuuli vei ukkoja sen verran vauhdilla pakkojen yli.
Illemmaksi tyyntyi, mutta syönti oli todella onnetonta. Onneksi kyydissä oli parin kilon sei ja muutama parin kilon keila - kokkaamaan siis. Tulos: keilapalloja ja savuseitä. Hyvvää!

16.7. 2005 Talvik

Lähdimme pidemmälle meriretkelle vuonon yli. Tuuli oli aika navakka, mutta hissutellen matka sujui. Perille päästyämme nostimme neljä kissakalaa, suurin 4,2 kiloa, noin tunnissa. Kissoja olisi varmasti nousahdellut lisää, mutta vastarannalta alkoi työntyä tuntureiden yli synkkä ja paksu pilvimassa. Päätimme ajaa takaisin vielä kun voisimme. Perille päästyämme alkoikin sataa. Mitään myrskyä siitä ei kuitenkaan syntynyt, mutta varovaisuus on paikallaan Norjan vesillä.
Kissakalaa vilahti pakkaseen ja nylkemisestä tehtiin video, joka tulee näytille myöhemmin. Osasta saalista tehtiin kastike, jota ryyditettiin sinihomejuustolla, mustilla oliiveilla ja kapriksilla sekä valkosipulilla. Pastan kanssa syötiin ja hyvää oli.

17.7. 2005 Talvik

Käväisimme päivällä kokeilemassa olisiko ketään kotona läheisellä matalalla. No, paikalla oli suurta seitä joita karkuutettiin kolme. Oli sen verran järeää kalaa, että ylös ei tullut kuin hissuksiin pumppaamalla ja jytke vavassa oli melkoista. 30cm jigeistä karkuutusprosentti on ollut koko reissulla 100%, kala pääsee kampeamaan itseään irti koukusta noston aikana. Prkle!
Myöhemmin illalla kävimme vetäisemässä viimeisen raapaisun, tulos liki nolla eli pientä sälää. Kiitos ja näkemiin, ensi vuonna palataan asiaan! Reissu oli hieno, tulokset mahtavia ja uusia mukavia paikkoja nähtiin.